*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto

Kirjoitukset: kielipolitiikka

Kirjoitukset: kielipolitiikka

Kielipolitiikkaan liittyvät kirjoitukseni:

(Ks. myös Kirjoitukset: yleinen politiikka; Kirjoitukset: vapaavuoro)

Löydät kuivan politiikkasivustoni myös Facebookista.

 

 

21.1.2017 Eikö opetusministeri tunne kielitaitolakia?

 Sanni Grahn-Laasonen pelkää ruotsin poisjättämisen vaikuttavan oppilaan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu kuitenkin erinomaisesti ilman pakkoruotsiakin: jokainen viranomaistehtäviin hakeva korkeakoulutettu voi itse suorittaa työtehtävän vaatiman ruotsin kurssin, ja viranomaistahojen velvollisuus on myös huolehtia työntekijöidensä riittävästä kielitaidosta.

16.12.2016 RKP, lopeta ruotsinkielisten pelottelu!

 Jälleen kerran RKP sahaa omaa oksaansa, tällä kertaa pelottelemalla omat päivystyssairaala-asialla äänestäjänsä muuttamaan maasta.

15.12.2016 Onko oikein ohjata ruotsinkieliset Seinäjoen päivystyssairaalaan?

 Voitaisiin harkita myös mallia, jossa näistä kahdesta sairaalasta valittaisiinkin ympärivuorokautiseen päivystykseen Vaasa. Vaasan puolesta puhuisi sen valmius tarjota palveluja riittävällä laajuudella kummallakin kielellä, vaikka yhdistetyn alueen kielisuhteet toki muuttuisivat siten, että ruotsinkielisiä olisi enää alle neljäsosa koko alueen asujaimistosta. 

14.12.2016 Minäkin kummastelkonen Jungneria

 Kun nyt uutisten mukaan kielitieteilijät kummastelevat Mikael Jungnerin kommentteja suomen kielestä, kannan kernaasti omankin kielitaakkani yhteiseen kompostiin.

29.11.2016 Helsinki hyväksyy lääkäreitä ilman ruotsin taitoa

 "Kaupunginhallitus katsoi, ettei kielitaidon puute ole ongelma, jos hakija on muuten pätevä ja terveyskeskuksesta löytyy ruotsia osaavia lääkäreitä."

26.11.2016 Perussuomalaiset valvovat pakkoruotsittomuuskokeilua

 On vaalitaktisesti erittäin viisasta tehdä ikävät leikkauspäätökset alta pois heti hallituskauden alussa ja sitten seuraavien vaalien lähestyessä keskittyä äänestäjäkuntaa palkitseviin päätöksiin. Ja tässä asiassa heillä todella on monopoli: mikään muu puolue Suomessa ei vastusta pakkoruotsia!

23.8.2015 Pakkoruotsi on kieltenopetuksen tulppa

 Suomenkielisten kielivalikoiman pohjana on kielipari englanti + ruotsi, koska käytännössä kaikki haluavat opiskella englantia (A1-kielenä 90 %, A2-kielenä 8 %; ks. Opetushallituksen katsaus) ja koska ruotsi on kaikille pakollinen (A1-kielenä 1 %, A2-kielenä 7 %, B1-kielenä 92 %). 

19.8.2015 RKP:n erikoinen tasa-arvokäsitys

 Tällainen on RKP:n näkemys tasa-arvosta: ruotsin saa kyllä pakottaa kunnissa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisille, mutta mitään muuta kieltä ei saa pakottaa, eikä ainakaan ruotsinkielisille!

12.8.2015 Pakkoruotsista opetusministeri Grahn-Laasoselle

 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toisteli viime kuussa tyhjiä sanoja pakkoruotsista. Koska kaikki pakkoruotsia tukeviksi kuvitellut väitteet on kumottu jo aikoja sitten, käsittelen niitä tässä vain lyhyesti, antaen linkkejä aiempiin kirjoituksiini.

21.7.2015 Vientiteollisuus ja pakkoruotsi

 Vientiteollisuudessa työskentelee arviolta noin 400 000 suomalaista (noin 7,3 % väestöstä). Vientimaistamme Ruotsi on toiseksi suurin Saksan jälkeen; Ruotsin osuus on 11 % Suomen viennistä. Voidaanko todella koko suomenkielinen kansanosa pakkoruotsittaa sillä perusteella, että suunnilleen 0,8 % kansalaisista työskentelee Ruotsiin suuntautuvan viennin parissa?

15.7.2015 Li Anderssonin pakkoruotsiperustelut

 Ei ole esitetty yhtäkään pätevää argumenttia sille, miksi vieraista kielistä juuri ruotsin pitäisi olla pakollinen kaikille suomenkielisille. Sellaista ei esittänyt myöskään Li Andersson. Ruotsin kielen erityisasemaan ei  kuulu suomenkielisten pakkoruotsittaminen. Kielivapaus ei siis ole Vasemmistoliiton tavoiteohjelman vastainen.

11.7.2015 Kielipolitiikkaan porkkanaa, ei keppiä

 Laki antaa kunnille mahdollisuuden vaikuttaa kielivalintoihin, mutta ainoastaan supistavasti ja rajoittavasti. On väärin ja suorastaan syrjivää rajoittaa eri kieliryhmien valintoja epäsymmetrisesti. Kielipolitiikan suunta pitäisi kääntää kohti valinnanvapautta ja oikeuksia. 

6.7.2015 Vantaalle pakollinen A-englanti

 Äskettäin Vantaa teki päätöksen, että Englannista tulee Vantaalla pakollinen A1-kieli jo ensimmäiseltä luokalta alkaen, eli ruotsia ei voi siellä enää valita A1-kieleksi. Kuinka ollakaan, pakkoruotsittajat älähtivät tästä, vaikkeivät nähneet talvella mitään väärää siinä, että ruotsia oltiin tekemisessä pakolliseksi A1-kieleksi useassa kunnassa.

26.1.2015 Juha Vasaman pakkoruotsiperustelut

 Satakunnan Kansassa oli äskettäin esimerkillinen juttu pakkoruotsista: kumpikin osapuoli pääsi ääneen. Kielivapauttajia edusti Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila, kielipakottajia taas edusti porilainen kokoomusvaltuutettu Juha Vasama.

12.1.2015 Ruotsin kielen suosio selvitetty Sipoossa

 Sipoossa käsiteltiin jo vuonna 2009 valtuustoaloitetta, jossa vaadittiin, että ruotsin opiskelu suomenkielisissä kouluissa alkaisi jo kolmannelta luokalta. Asiasta tehdyn kyselyn perusteella vain noin 8 % suomenkielisistä olisi valinnut ruotsin A1-kieleksi. Nykyään Sipoossa ja Porvoossa englanti on pakollinen A1-kieli, ja nyt RKP haluaa tehdä niissä ruotsista pakollisen A1-kielen; oikeudenmukainen ratkaisu olisi sallia oppilaille valinnanvapaus.

10.1.2015 Christel Liljeström vie propagandan uudelle tasolle

 Raaseporin mallia Sipooseen haluava RKP:n Christel Liljeström vie propagandan uudelle tasolle: hänen puheessaan tiukennettu kielipakottaminen muuttuu ihanuudeksi ja piittaamattomuus kansan eriävistä mielipiteistä muuttuu demokratiaksi.

9.1.2015 Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa

 Suomessa on monia kielellisiä vähemmistöjä, joiden oikeudet porrastuvat niiden maassaoloiän mukaan. Ruotsin kieli on saanut suomen rinnalla kansalliskielen aseman, vaikka sitä puhuu vain 5,3 % asukkaista. Kiitokseksi siitä ruotsinkieliset ovat RKP:n välityksellä päättäneet pakottaa kaikki suomalaiset - myös muunkieliset - opiskelemaan ruotsia.

6.1.2015 Eniten pakkoruotsista kärsivät saamelaiset

 Siinä missä suomen- ja ruotsinkieliset joutuvat pakolla opettelemaan vain yhden kotimaisen kielen äidinkielensä lisäksi, saamelaiset joutuvat opettelemaan äidinkielensä lisäksi sekä suomen että ruotsin. Englanti olisi siis saamenkieliselle jo kolmas vieras kieli - lienee turha odottaa, että saamenkieliset jaksaisivat opiskella enää neljättä vierasta kieltä!

2.1.2015 Paljastus: RKP valmistautuu oppositioon

 Ulospäin RKP esiintyy voitonvarmana, mutta varasuunnitelma on olemassa, ja sitä toteutetaan parhaillaankin. Sen näkee siitä, että RKP-johtoisissa kunnissa pyritään nyt sementoimaan pakkoruotsi kuntatasolle, ja vieläpä ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin tilalle.

31.12.2014 Ruotsinkielisten itsekkyys leviää Porvooseen

 Raaseporin ja Sipoon esimerkkiä seuraten RKP haluaa tehdä nyt myös Porvoossa toisesta kotimaisesta pakollisen ensimmäisen vieraan kielen. Pakkoruotsin tiukentaminen voi vain kiristää kieliryhmien välejä – se ei voi parantaa niitä. Haluavatko ruotsinkieliset todella tukea RKP:n linjaa ja kärsiä sen negatiiviset seuraukset?

29.12.2014 Sanomalehdestä turahtaa, osa 4: Pohjolan Sanomat

 Runsas vuosi sitten kommentoin Pohjolan Sanomien pakkoruotsiturahdusta. Asialla lienee sama pääkirjoitustoimittaja kuin silloin, kun hän nyt kirjoittaa äskeisestä pakkoruotsikyselystä otsikolla "Ruotsalaisuus on myönteinen asia."

26.12.2014 Pakkoruotsin tilalle Kotimaa-kurssi

Silloin tällöin viime vuosina on esitetty, että pakkoruotsi voitaisiin supistaa lyhyeksi tutustumiskurssiksi. Mielenkiintoisinta on, että tällaista ovat esittäneet pakkoruotsia kannattavat tai ymmärtävät henkilöt. Samassa yhteydessä voitaisiin tutustua muihinkin kotimaisiin kieliin: Kotimaa-kurssi tutustuttaisi oppilaat Suomen kieliryhmiin.

22.12.2014 Erikoisia tulkintoja pakkoruotsikyselystä

 Uuden pakkoruotsikyselyn tärkeimmät uutiset ovat: 1) pakkoruotsin vastustus on lisääntynyt noin kymmenellä prosenttiyksiköllä oltuaan pitkään vakiintuneena 2/3:aan; 2) kansa osaa pitää erillään pakkoruotsin ja ruotsin kielen yleensä - vain pakkoa vastustetaan, ei ruotsia eikä ruotsinkielisiä. Tässä käsittelen kuitenkin selvitykseen osallistuneiden tutkijoiden omituisia tulkintoja tuloksistaan.

21.12.2014 Vielä Sipoon kielialoitteesta

 Sipoon RKP:läinen valtuutettu Christel Liljeström perusteli Sipoon Sanomissa 18.12.2014 aloitettaan tehdä toisesta kotimaisesta pakollinen A1-kieli. Liljeströmin perustelut ovat ne samat iänikuiset ja kauan sitten kumotut. Koska hän – kuten näköjään kukaan muukaan RKP:ssä – ei lainkaan seuraa kielipoliittista keskustelua, käsittelen tässä vielä uudestaan hänen perustelujaan.

20.12.2014 Kokoomus kielivapauden kynnyksellä

 Kesällä 2010 puheenjohtaja Jyrki Katainen jyräsi kokoomuksen puoluekokouksen äänestystuloksen, jonka mukaan ruotsista pitäisi tehdä vapaavalintainen kieli. Kataisen päätös perustui virhetulkintaan, jonka kokoomuksen puoluekokous voisi milloin tahansa korjata.

18.12.2014 Helsingissä englanti pakolliseksi A1-kieleksi

 Peilaus siitä, miltä Raaseporin ja Sipoon perustelut näyttäisivät, jos rajoitettaisiin ruotsinkielisten kielivalintoja. Jos joku pitää epäoikeudenmukaisena sitä, ettei ruotsinkielisten annettaisi enää valita suomea A1-kieleksi, eikö silloin ole epäoikeudenmukaista sekin, ettei suomenkielisten annettaisi enää valita englantia A1-kieleksi?

16.12.2014 Ruotsinkieliset reservaattiin?

 Kompromissiratkaisussa alueet, joilla ruotsi on enemmistökieli, muodostaisivat ruotsikeskeisen reservaatin, kun taas 99 % suomenkielisistä vapautettaisiin pakkoruotsista ja suomenkielinen Suomi vapautettaisiin viranomaisten kielitaitovaatimuksista. Ruotsinkielisten alueellinen keskittyminen helpottaa ruotsinkielisten palvelujen tuottamista.

14.12.2014 Kielitaitolain vaatimukset vs. todellinen kielitaitotaso

 Kun ikäluokasta lukioon menee suunnilleen puolet, ja näistä suunnilleen 60 % kirjoittaa ruotsin, ja näistä 2,8 % saavuttaa ylioppilastutkinnossa valtionhallinnon tyydyttävää taitotasoa vastaavan kielitaidon ruotsissa, se tarkoittaa, että joka ikäluokan suomenkielisistä vain 0,84 % saavuttaa viranomaiselta vaadittavan ruotsin kielen taidon.

12.12.2014  Sipoon ei pidä lähteä Raaseporin linjalle

 Sipooseen ajetaan kunnanvaltuutettu Christel Liljeströmin (RKP/SFP) johdolla Raaseporin mallia, jossa toinen kotimainen kieli aloitettaisiin jo ensimmäiseltä luokalta – pakollisena. Käytännössä siis suomenkieliset oppilaat eivät saisi enää valita englantia ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, niin kuin suurin osa on tähän asti tehnyt.

11.12.2014 Perusteluja ei tarvita, koska pakkoruotsi perustuu herrakieli-ideologialle

 Vuosia jatkuneen kielipoliittisen keskustelun ja tiedottamisen jälkeen huomio kiinnittyy mielenkiintoiseen piirteeseen: kielipakottajat usein jatkavat kielipakottamisen kannattamista siitä huolimatta, ettei heillä ole sille perusteluja ja tämä on heille myös osoitettu. Miten tällainen on ylipäätään mahdollista? Syy on yksinkertainen: pakkoruotsi perustuu herrakieli-ideologialle.

10.12.2014 Avoin kirje pakkoruotsia kannattaville kieliprofessoreille

 Helsingin yliopiston sivuilla on julkaistu juttu "Koululaiset eivät opiskele kieliä vapaaehtoisesti", jossa kaksi kieliaineiden professoria perustelee pakkoruotsia. Tulos on täsmälleen samanlaista heiveröistä ohiperustelua kuin kaikki aikaisemmatkin pakkoruotsin perusteluyritykset.

4.12.2014 Raaseporin kielisuunnitelma on epäoikeudenmukainen

 Ruotsinkielisillä toinen kotimainen on tärkeydessä ensimmäisellä sijalla, suomenkielisillä toinen kotimainen on vasta toisella tai kolmannella sijalla. Kuinka voidaan oikeuttaa Raaseporin suunnitelma, että suomenkielisille pakotetaan ruotsinkielisten aivan erilainen tärkeysjärjestys? Se, että suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan ruotsia ensimmäisenä vieraana kielenään, vastaisi sitä tilannetta, että ruotsinkieliset pakotettaisiin opiskelemaan englantia tai peräti saksaa ensimmäisenä vieraana kielenään.

3.12.2014 Ruotsinkieliset edellä kielitaidossa

 Ruotsinkieliset kompensoivat hyvin ja luonnollisesti sen, ettei heidän äidinkielensä ole maan pääkieli: he valitsevat maan pääkielen A1-kieleksi ja englannin A2-kieleksi. Näin he käytännössä saavat kiinni suomenkielisten etumatkan englannissa, koska Kansalliskieliselvityksen mukaan "yhdeksännellä vuosiluokalla opetuksen tavoitteet ovat samat riippumatta siitä, onko opiskelu aloitettu A1-kielenä vai A2-kielenä."

2.12.2014 RKP toteuttaa Halla-ahon suunnitelmaa

 Vuonna 2010 Jussi Halla-aho esitti Nuivan kielipoliittisen vaaliohjelman, jossa halutaan tehdä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiä. Nyt hallitus on toteuttanut tämän suunnitelman.

1.12.2014 Folktingetin perustelut pakkoruotsille, osa 3

 Olen aiemmin käsitellyt Folktingetin perusteluja pakkoruotsille sekä Folktingetin lausuntoa eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Nyt käsittelen mainitun lausunnon loppuosaa, jossa Folktinget vastaa kansalaisaloitteen konkreettisiin väitteisiin. Pakkoruotsille ei edelleenkään löydy perusteluja.

29.11.2014 Osaako valtio päättää kielemme meitä viisaammin?

 Siinä vaiheessa, kun kielipakottamisen kannattajalta loppuvat argumentit, hän siirtää vastuun ylemmille tahoille: ”Valtio on viisaudessaan näin päättänyt.” Jos kerran väitetään, että valtio osaa valita vieraat kielemme viisaasti, niin silloinhan kaikki ne kielet, joita Suomen kouluissa nyt tarjotaan, ovat automaattisesti tarpeellisia ja hyödyllisiä. Silloin ei ole mitään perusteita nostaa ruotsia kaikkien näiden viisaasti valittujen kielten edelle.

28.11.2014 Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiinkin?

 Alexander Stubb otti äskettäin kantaa sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta. Siinä yhteydessä hän esitteli avoimesti periaatteitaan. Haastankin nyt pääministerimme soveltamaan näitä periaatteitaan myös kielipoliittiseen keskusteluun.

27.11.2014 Suomalaisten yhteinen kieli

 Toisinaan toisen kotimaisen kielen pakollisuutta perustellaan sillä, että täytyyhän suomalaisten osata toistensa kieltä. Pakkoruotsia ei kuitenkaan voida perustella tällä väitteellä, koska suomalaiset saavat itse valita, millä kielellä kommunikoivat keskenään, ja yhteinen kieli voi vaihdella seurueen kokoonpanon mukaan.

26.11.2014 Kielipolitiikassa kompromissihalu on parempi kuin ehdottomuus

 Jos asettelee vaatimuksekseen "kaikki tai ei mitään", voi hyvin käydä niin, ettei sitten saakaan mitään. Erityisen suuri tämä riski on kielipolitiikassa. Pakkoruotsia olisi mahdollista supistaa asteittain eri tasoilla: alueellisesti, kouluasteittain tai valinnaisuuden osalta.

25.11.2014 Pakkoruotsi ja hyötyruotsi eivät sulje toisiaan pois

 Äskettäisessä kaksikielisyyspaneelissa Kokkolassa haluttiin puhua pakkoruotsin sijasta hyötyruotsista. Valitettavasti pakkoruotsia ei voi muuttaa hyötyruotsiksi. Sen sijaan hyötyruotsista voidaan puhua silloin, kun tarkoitetaan ruotsia vieraana kielenä sellaisissa yhteyksissä, jossa ruotsista on selvästi enemmän hyötyä kuin mistään muusta vieraasta kielestä.

24.11.2014 Kielivapaus ei lisäisi kustannuksia

 Edellisen blogikirjoitukseni kommenttiosiossa muutama kommentoija jankutti sitkeästi, että kielivalinnan vapauttaminen tulisi hirveän kalliiksi. Tämä on täysin perätön väite.

22.11.2014 Minä ja pakkoruotsi

 Minulla ei ole tapana keskittyä henkilökohtaisiin asioihin vaan argumentteihin. Nyt kuitenkin poikkeuksellisesti kerron omakohtaisen tarinan pakkoruotsista ja virkamiesten kielitaitovaatimuksista. Pakkoruotsi on paitsi perusteeton ja epäoikeudenmukainen, myös järjettömän epätaloudellinen ja hyötysuhteeltaan äärimmäisen heikko ratkaisu: sivullisina uhreina ovat miljoonat suomenkieliset samalla kun kieltä eivät opi edes kaikki ne, joilta sitä oikeasti edellytetään.

20.11.2014 Ylläpitääkö pakkoruotsi tasa-arvoa?

 Äskettäin on nähty puheenvuoroja, joissa pakkoruotsia perustellaan tasavertaisilla mahdollisuuksilla päästä niihin viranomaistehtäviin, joissa toisen kotimaisen kielitaitoa vaaditaan. Kielitaitovaatimukset koskevat kuitenkin vain korkeakoulutettuja viranomaisia – perus- tai keskiasteen koulutuksen saaneet eivät nykyäänkään kilpaile näistä työpaikoista.

19.11.2014 Pakkoruotsi on kansalliskielistrategian vastainen

 Kansalliskielistrategiassa sanotaan täysin yksiselitteisesti, ettei kansalaisilla ole velvollisuutta osata molempia kansalliskieliä. Miksi silti kielipakottajat haluavat pakottaa kaikki suomenkieliset opettelemaan ruotsia ja kaikki ruotsinkieliset opettelemaan suomea? Jotenkin kummallisesti oikeus tulkitaankin velvollisuudeksi ja mahdollisuus pakoksi!

18.11.2014 Tekopyhä Stefan Wallin

 Stefan Wallin on pahoittanut mielensä Turun kaupungin suunnitelmasta ruotsin kielen tarjonnan myöhentämiseksi. On kummallista, ettei Stefan Wallin näe mitään ongelmaa siinä, että Raaseporissa valinnanvapautta kahlitaan radikaalisti kahlitaan pakottamalla kaikille suomenkielisille ruotsi jo A1-kielenä.

17.11.2014 Vastine Folktingetin lausuntoon sivistysvaliokunnalle

 Folktingetin lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle koskien kansalaisaloitetta ruotsin kielen opiskelun muuttamisesta vapaaehtoiseksi toistelee useita virheellisiä ja jo monesti kumottuja näennäisargumentteja.

14.11.2014 Itsekeskeisyys selityksenä pakkoruotsin kannattamiselle

 Monet ruotsinkieliset tai ruotsista tykkäävät eivät pysty katsomaan kielivapausasiaa mistään muusta näkökulmasta kuin omasta itsekeskeisestä lähtökohdastaan. Yhteistä näille kielipakotusta ymmärtäville kommentoijille on suunnaton itsekeskeisyys: koska heille ruotsin osaaminen on luonnollista tai tarpeellista, heistä on ihan hyväksyttävää pakottaa kaikki suomenkieliset opiskelemaan ruotsia.

9.11.2014 Avoin kirje Anette Karlssonille

 Sosialidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja ja SDP:n eduskuntavaaliehdokas Anette Karlsson puolusteli pakkoruotsia harvemmin nähdyllä perustelulla, joten aihe ansaitsee tarkemman käsittelyn. Karlssonin mielestä vieraiden kielten valinnanvapaus johtaisi Suomen takaisin luokkayhteiskuntaan. Väärin meni!

7.11.2014 Christina Gestrinova: "Pakkovenäjä on rikkaus"

 Todellisuudessa puheenpitäjä oli Christina Gestrin Suomenruotsalaisten kansankäräjien (Folktinget) eilisessä ruotsalaisuuden päivän juhlassa. Ovatko Gestrinin perustelut pakkoruotsille yhtään uskottavammat kuin Gestrinovan perustelut pakkovenäjälle?

6.11.2014 Rasistista leimaamista huumorin varjolla

 Ovatko rasistiset yleistykset hyväksyttäviä silloin, kun ne esitetään hauskan testin muodossa? Otavan oppimateriaalissa on hauska testi, jolla oppilaat voivat selvittää kuinka suomenruotsalaisia he ovat. Testissä etnistä suomalaisuutta edustavat alakuloisuus ja pessimismi, negatiivisuus ja aggressiivisuus, vahingonilo ja murjottaminen.

5.11.2014 Pakotonta ruotsalaisuuden päivää!

 Oikeus käyttää ruotsia ei ole velvollisuus käyttää ruotsia. Jonkin kieroutuneen väärinkäsityksen vuoksi ruotsinkielisten oikeudesta käyttää ruotsia onkin päättäjillemme tullut suomenkielisten velvollisuus käyttää ruotsia.

3.11.2014 Tuhoaako RKP:n politiikka ruotsinkieliset?

 RKP esittää olevansa ruotsinkielisten asialla. Kuitenkin se ajaa sellaisia asioita, jotka tosiasiallisesti johtavat ruotsinkielisten sulautumiseen suomenkieliseen enemmistöön. Pakkosuomi (pakkoruotsin kääntöpuolena), kuntien leikkikaksikielisyys ja liberaali maahanmuuttopolitiikka johtavat kaikki ruotsinkielisen väestön vähenemiseen.

31.10.2014 Pakkopohjoismaalaistaminen vastaan työelämän todelliset kielitarpeet

 Nuorten Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto edustavat sitä aivan samaa rasistista herrakieli-ajattelua kuin Pohjoismaiden ministerineuvosto: suomalaisten pitää opetella skandinaavisia kieliä, mutta skandinaavien ei tarvitse opetella suomea. Työmarkkinoiden todellisilla tarpeilla ei voida perustella pakkoruotsia, kuten Elinkeinoelämän keskusliiton tuore selvitys osoittaa.

30.10.2014 Suomalaisuuden liitto ei vaadi enää yksikielistä Suomea

 Eilisessä kokouksessaan Suomalaisuuden liitto päätti "pudottaa Liiton toimintaohjelmasta kohdan, jossa vaadittiin Suomen muuttamista virallisesti yksikieliseksi." Vuosi sitten kritisoin Suomalaisuuden liittoa ääriliikkeeksi juuri tuon nimenomaisen valtion yksikielistämisvaatimuksen vuoksi.

29.10.2014 Yhteishyvän propagandaturahdus: "Pakkoruotsi on rikkaus"

 S-ketjun Yhteishyvä-lehti esittää lähestyvän ruotsalaisuuden päivän kunniaksi propagandapläjäyksen "Pakkoruotsi on rikkaus." Perustelut ovat yhtä surkeita kuin kaikissa muissakin pakon puolustuksissa, mutta kertaus on opintojen äiti.

23.10.2014 Kuka hyötyy kuntien leikkikaksikielisyydestä?

 Leikkikaksikielisyyttä eivät ymmärrä sen paremmin suomen- kuin ruotsinkielisten kuntienkaan enemmistökieliryhmät. Lisäksi ylisuuret kaksikielisyyslahjukset kunnille ovat suoraan pois velkaantuneen valtiomme muista raharei'istä - vähäosaiset tästä jälleen kärsivät. Ainoa voittaja ovat rahanahneet kunnat.

18.10.2014 Päättäjämme kyykyttävät suomenkielisiä

Sen sijaan, että valittaisiin, tehdäänkö kunnista vai ruotsinkielisistä kaksikielisiä, päättäjämme ovat valinneet pakan ulkopuolelta jokerikortin: pakotetaan kaikki suomenkieliset kaksikielisiksi samalla kun ruotsinkielisetkin!

16.10.2014 Sipoo muuttaisi Keski-Uudenmaan kaksikieliseksi

 Tällä hetkellä kahdeksan Keski-Uudenmaan kuntaa valmistelee kuntaliitosselvitystä. Sipoo on joukon ainoa kaksikielinen kunta, ja sen myötä koko suuresta kaupungista tulisi kaksikielinen.

7.10.2014 Kielilisä turvaisi vähemmistökieliset palvelut

 Yli 40 vuotta jatkunut pakkoruotsi ei ole turvannut ruotsinkielisten palveluja, joten kielipakottamisen lopettaminen ei niitä myöskään havaittavasti heikentäisi. Esitän ratkaisuksi palvelujen turvaamiseen palkan päälle tulevaa lakisääteistä kielilisää.

4.10.2014 Avoin kirje Johanna Korhoselle

 Johanna Korhonen niputtaa älymystöllisyyden vastakohtana yhteen rotuennakkoluulot, islaminpelon, arvokonservatiivisuuden – ja kielivapauttamisen. Siinä, missä kolme ensin mainittua kohtaa edustavat rajoittuneisuutta ja konservatiivisuutta, viimeinen on niiden vastakohta: kielivapauttaminen edustaa vapautta ja uudistusmielisyyttä.

28.9.2014 Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?

 Usein näkee ehdoteltavan, että Suomessa pitäisi siirtyä Ruotsin mallin mukaiseen kielipolitiikkaan, jossa kaikkialla maassa on yksi pääkieli. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, minkä maan kielitilanne todellisuudessa parhaiten vastaisi Suomen kielitilannetta.

26.9.2014 Onko Raasepori nollakielinen kaupunki?

 Kaksikielisessä kunnassa on kaksi yhteiskunnallista kieltä: siellä voi elää suunnilleen yhtä hyvin suomeksi ja ruotsiksi. Jostain kumman syystä Raaseporin päättäjät kohtelevat kaupunkiaan kuin se olisi nollakielinen, ja vieläpä järjettömällä tavalla ristiin: suomenkieliset pakotetaan opettelemaan ruotsia ja ruotsinkieliset pakotetaan opettelemaan suomea!

22.9.2014 Kielivyöhykkeet ja pakkoruotsi

 Yhden ryhmän kielivapaus ei saa johtaa toisen ryhmän kielellisten oikeuksien polkemiseen, vaan kieliä on kohdeltava tasavertaisesti ja samoja kriteerejä noudattaen. Vähiten sivullisia uhreja tulee, jos kunnissa on vain yksi yhteiskunnallinen pakkokieli: kunnan enemmistön äidinkieli.

20.9.2014 Pakkoruotsin poistaminen ei heikennä ruotsinkielisiä palveluja

 Pakkoruotsi on kuin pehmolelu: sen turvallisuus perustuu pelkästään plasebo-vaikutukseen. Pakkoruotsi ei nimittäin oikeasti turvaa ruotsinkielisiä palveluja.

18.9.2014 Mitä kielivapaus vie pois ruotsinkielisiltä?

 Ainoa keino saada vastapuoli nousemaan pois juoksuhaudoistaan on lievittää heidän pelkojaan. Meidän kielivapauttajien on luvattava säilyttää kaikki ruotsinkielisten oikeudet ja rajoitettava muutoshalumme koskemaan pelkästään omaa pakkokielestä vapautumistamme.

11.9.2014 Suomessa puhuttiin monia kieliä ennen suomea

 Ihmisille voi olla avartavaa tietää, että suomen kieli on vain yksi lukuisista kielistä, joita tänne on runsaan 10 000 vuoden aikana päätynyt - ja myöhemmin vuorostaan vetäytynyt uusien leviämiskykyisten kielten tieltä.

10.9.2014 Kielipakottajien marttyyriasenne

 Kun pakottaja esittää uhria, näytelmä voi mennä läpi vain tiettyyn rajaan asti. Tuon rajan jälkeen siitä tulee epäuskottava farssi.

7.9.2014 Obligatorisk svenska i Finland

 Medierna i Sverige rapporterar om den språkpolitiska situationen i Finland endast enligt få partiska och inte särskilt neutrala källor, som har både resurser och vilja att upprätthålla den obligatoriska svenskan. Därför ser jag det som min skyldighet att presentera de argumenten av de språkbefriarna.

19.5.2014 Avoin kirje Carl Haglundille ja RKP:lle

 Tämä kirje on vastaus RKP:n puheenjohtaja Carl Haglundin äskettäin (17.5.2014) Hangon puoluekokouksessa pitämään puheeseen. Haglund ei ole seurannut pakkoruotsista käytyä julkista keskustelua, vaan toistelee jo kauan sitten vääriksi osoitettuja väitteitä.

15.5.2014 Ruotsi vapaaehtoiseksi -aloite eduskunnan käsittelyssä

 Kansalaisaloite ruotsin kielen opiskelun tekemisestä vapaaehtoiseksi on nyt eduskunnan käsittelyssä. Yhtään uusia argumentteja ei ole löytynyt ruotsin kielen valtakunnallisen pakollisuuden tueksi.

17.1.2014 Englanti yhteiskunnalliseksi kieleksi Suomessa?

 Käsittelen tässä kirjoituksessa Risto Siilasmaan ehdotusta englannin tekemisestä viralliseksi kieleksi Suomessa.

12.1.2014 Herman Lindqvist: Kun Suomi oli Ruotsi

 Lindqvistin kirjan koko nimi on: När Finland var Sverige. Historien om de 700 år innan riket sprängdes. (Kun Suomi oli Ruotsi. 700:n vuoden historia ennen kuin valtakunta repesi.) 700 vuotta on kuitenkin täysin tuulesta temmattu numero, pelkkä myytti, joka perustuu siihen oletukseen, että Suomi olisi ollut osa Ruotsia jo 1100-luvun alusta lähtien.

8.1.2014 Ruotsinkielisistä alkuperäiskansa?

 Mikä alkuperäiskansa muka sellainen on, joka ei ole alkuperäisin tunnettu kansa alueellaan? Indigenous people suomentuisi paremmin esimerkiksi "kotoperäiseksi kansaksi".

4.1.2014 Virhetulkintoja kansalliskielen statuksesta

 Kansalliskielen status ei merkitse sitä, että kaikilla kansalaisilla olisi velvollisuus osata ruotsia. Ruotsi on ollut kansalliskieli jo paljon ennen kuin kouluihin säädettiin pakkoruotsi.

16.12.2013 Selvennystä pakkoruotsikeskustelun rintamalinjoihin

 Pakkoruotsikeskusteluun tuppaa säännöllisesti tulemaan mukaan keskustelu Suomen valtion kaksikielisyydestä ja sen hinnasta. Itse kuitenkin koen tärkeänä vain keskustelun valtakunnallisesti pakollisesta ruotsin opiskelusta.

30.11.2013 Sana pakkoruotsi on perusteltu

 Pakkoruotsi on suora käännös termille obligatorisk svenska (kirjaimellisesti 'pakollinen ruotsi'), jota ruotsinkieliset itsekin käyttävät – käytännössä se on aivan sama asia, mutta suomenkielinen sanaliitto vain on lyhennetty näppäräksi yhdyssanaksi.

19.11.2013 Testaa miten kielisuvaitsevainen olet

 MeNaiset-lehdessä ilmestyi viime lauantain (16.11.) suvaitsevaisuuspäivän kunniaksi suvaitsevaisuustesti, josta Vapaa kielivalinta -foorumilla muokattiin kielipoliittinen versio. Testaa siis, miten suvaitsevainen olet kielipoliittisesti!

18.11.2013 Miksi kielivapauttajat ymmärretään väärin?

 Tilastollisesti vain yksi mustavalkoisesti hahmottava pakkoruotsittaja seitsemästätoista (1/17) kykenee ylipäätään ymmärtämään, mitä kielivapauden kannattajat haluavat. Loput lähes 94 % harhautuvat jossain kohdassa mahdollisuuspuuta väärille oksille.

15.11.2013 Hyvää syntymäpäivää, Isak Saba!

 Nyt on viimeiset hetket pelastaa saamelaiskielet, jotka kaikki ovat uhanalaisia. Saamelaisalueen pakkosaame saattaa olla ainoa pelastus.

14.11.2013 Magma vääristelee mielipidemittauksensa tuloksia

 Suomenruotsalainen ajatuspaja Magma teetti selvityksen asenteista ruotsin kieltä kohtaan, mutta jostain syystä se päätyi vääristelemään omaa uutisointiaan selvityksen tuloksista.

5.11.2013 Valheellisia viholliskuvia ruotsalaisuuden viikolla

 Ruotsalaisuuden viikon kunniaksi eräät tahot ovat kunnostautuneet vainoharhaisessa ja valheellisessa viholliskuvien rakentelussa. Kielipakottajien viimeinen epätoivoinen keino on nyt mustamaalata kielivapauden kannattajia ja näin yrittää kääntää kansa näitä vastaan.

4.11.2013 Folktingetin perustelut pakkoruotsille

 Folktinget on laatinut sivun, jossa kerrotaan miksi ruotsin kieltä kannattaa opiskella Suomessa. Siihen muotoiluun heidän olisi ollut syytä jäädäkin, mutta sen sijaan he esittelevät kolmetoista syytä, miksi ruotsi on pakollinen suomenkielisissä kouluissa.

31.10.2013 Siirtomaaherran elkeet

 Perspektiiviä antava esimerkki Etelä-Afrikasta pakkoruotsin perustelujen havainnollistamiseksi.

27.10.2013 Pohjoismaiden ministerineuvosto syrjii suomenkielisiä

 Pohjoismaisen kielipoliittisen julistuksen mukaan pohjoismaalaisilla on oikeus tuntea ja ymmärtää skandinaavisia kieliä muttei suomea. Jätän oikeusoppineiden asiaksi selvittää, syyllistyykö Pohjoismaiden ministerineuvosto suoranaiseen rasismiin vaiko ainoastaan törkeään syrjintään.

25.10.2013 Pakkoruotsi vai kouluruotsi?

 Ruotsinkielisessä uutisoinnissa käytetään usein pakkoruotsi-sanan tilalla sanaa skolsvenska ('kouluruotsi'). Käännöksen valinnalla saadaan kyhättyä mukava olkinukke: "Ne vastustavat kouluruotsia eli ruotsin kielen opetusta!"

16.10.2013 Vihataanko Suomessa ruotsinkielisiä?

 Vanhan selvityksen mukaan Suomessa on yli 1,2 miljoonaa suomenkielistä, jotka pitävät ruotsinkielisiä ärsyttävinä ja joille ruotsin kielen katoaminen ei olisi menetys - neljä kertaa enemmän kuin on ruotsinkielisiä. Tehokkain keino parantaa tämän ryhmän asenteita on tehdä ruotsin kielestä vapaavalintainen vieras kieli muiden joukossa.

13.10.2013 Ruotsinmielistä historian vääristelyä

 Jopa eräät historian asiantuntijat yrittävät kiistää ruotsalaisvalloituksen ja maalailevat perusteetonta kuvaa Suomen alueen vapaaehtoisesta integroitumisesta Ruotsin valtakuntaan. Varhaiskeskiajan lähteet eivät kuitenkaan jätä mitään tulkinnanvaraa tässä asiassa.

5.10.2013 Pakkoidentiteetin tuputtajat

 Vaikka kansa näyttää ymmärtävän, mitä eroa on valtion identiteetillä ja yksilön identiteetillä, samaa ei voida sanoa kaikista poliittisista vaikuttajistamme.

3.10.2013 Ruotsinkieliset palvelut vyöhykemallin pohjalta

 Ruotsinkieliset alueet ovat erilaisia sekä palvelujen että käytännön kielitaidon kannalta.

1.10.2013 Sanomalehdestä turahtaa, osa 3: Pohjolan Sanomat

 Pohjolan Sanomien pääkirjoitus 30.9.2013 käsittelee kansanedustajien pakkoruotsimyönteisemmiksi muuttuneita asenteita; kirjoituksessa korjaan pahimpia virheitä ja ohiperusteluja.

27.9.2013 Ääriliikkeet sivuun pakkoruotsikeskustelusta

 Viime vuosina olemme siirtyneet toisen sukupolven pakkoruotsikeskusteluun. Ensimmäisen sukupolven keskustelu oli sitä perinteistä poteroista huutelua ja vastapuolen mustamaalaamista ja demonisoimista, kun taas toisen sukupolven keskustelussa esitetään rakentavia kompromissiehdotuksia.

26.9.2013 Pakkoruotsikeskustelun James Randi: haastan sinut perustelemaan pakkoruotsia!

  Ennen kuin ehdotat perusteluja, lue aiemmista kirjoituksistani suomeksi tai ruotsiksi ja englanniksi millainen on validi ja relevantti perustelu ja millaiset klassiset perustelut on jo kumottu.

18.9.2013 Vad talar vi om, när vi talar om tvångssvenska?

 Ruotsiksi ja englanniksi kaikki olennainen siitä, mistä pakkoruotsikeskustelussa on ja ei ole kysymys.

10.9.2013 Pakkoruotsi EU:n kielibarometrin valossa

 Toisin kuin näkee väitettävän, suomalaisten kielitaito ja vieraiden kielten oppimismotivaatio eivät ole EU:ssa heikoimmasta päästä.

8.9.2013 Sanomalehdestä turahtaa, osa 2: Svenska Dagbladet

 I comment the conclusion of Olav S. Melin in Svenska Dagbladet concerning the reluctancy of Finlandians to learn foreign languages.

5.9.2013 Mitä kansanedustajan tulee tietää pakkoruotsista

 Laaja kooste kaikesta siitä, mikä on olennaista pakkoruotsikysymystä pohdittaessa.

28.8.2013 Pakkoruotsi ei ole joko-tai-kysymys

 Pakkoruotsin purkaminen voi tapahtua myös osittain tai palasina, ja purkamissuuntia on ainakin viisi erilaista: alueellinen, tuntimääräinen jne.

20.8.2013 Sanomalehdestä turahtaa, osa 1: Lapin Kansa

 Lapin Kansan pääkirjoituksessa toisteltiin pahasti aiheen ohi meneviä ja mitään tukemattomia fraaseja pakkoruotsin tueksi.

14.8.2013 Mitä laki todella sanoo kielitilanteestamme

 Perustuslaissa tai kielilaissa ei puhuta mitään pakkoruotsista; niissä puhutaan vain kansalliskielistä ja oikeudesta äidinkielisiin palveluihin. Kielilain vaatimukset on mahdollista saavuttaa myös ilman pakkoruotsia ja paljon tehokkaammin: kielikouluttamalla suoraan viranomaisia.

12.8.2013 Haglundin kuntapolitiikka on järkevintä

 RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund kehotti kristiinankaupunkilaisia liittymään yhteen mieluummin ruotsinkielisten kuin suomenkielisten naapurikuntien kanssa kuntaliitoksissa. Kaikkein järkevintä olisikin saattaa kuntarajat vastaamaan mahdollisimman hyvin kielialueiden rajoja. Alueellisten kuntien lisäksi tai rinnalle voitaisiin kehittää virtuaalikuntia, joiden tarvitsisi tuottaa palveluja ainoastaan yhdellä kielellä.

8.8.2013 Pakkoruotsin paradoksi

 Pakkoruotsi syö omia perustelujaan: kun kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea, ei tarvetta ruotsinkielisille palveluille kohta ole. Samalla on otettu askel kohti sulautumista suomenkieliseen enemmistöön, mikä ei varmaankaan ollut pakkoruotsin tarkoitus.

25.4.2013 "Suomalainen maa" - pakkoruotsin vastustajien virheellinen käsitys

 Suomi ei ole suomenkielisten maa vaan suomenkielisten, ruotsinkielisten ja saamenkielisten maa. Se, että valtion rajat eivät seuraa kielialueita, on vain historian oikku. Suomella on velvollisuus huolehtia kaikista vanhoista alueellisista kieliryhmistään ja niiden säilymisestä.

26.3.2013 Suomeen Sveitsin kielimalli

 Sveitsissä on neljä virallista kieltä, mutta kukin niistä on virallinen vain omalla alueellaan. Tällainen kielialueratkaisu sopisi hyvin Suomenkin oloihin.

5.3.2013 Ruotsi vai toinen kotimainen kieli vapaaehtoiseksi?

 Kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi on niin ympäripyöreä ja monitulkintainen, etten voi sitä allekirjoittaa. En halua että minun tulkitaan tukevan jotain äärimallia, jollaista en todellisuudessa tue.

30.4.2011 Objektiivinen kielipoliittinen muistio

 Pakkoruotsikeskustelun lähtökohdat suomeksi ja englanniksi (linkki PDF:iin).

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset